Kulttuurityöläisen kehtolaulu

Työpaja on ohi tältä illalta
kaduille poistuvat osallistujat
yksin taas jään juhlasalin hämärään
haaveilemaan jos palkka tulis ajallaan
haaveilemaan jos palkka tulis ajallaan
Kortit kerään, ne itse levitin
osallistujat valitsivat omansa
niin ohjeistin työnkuvaan kuuluen
se taito on ammattimainen
kulttuurityö on kutsumukseni
tai kirous vaan
ei kaikki jaksa maksaakaan
samoin on monilla muilla aloilla
taistelujaan ei voi aina valita
taistelujaan ei voi aina valita

Kertosäkeistö:
Joku kyllä maksaa pimeetä taksaa
kulttuurityöläinen se aina jaksaa
Joku kyllä maksaa pimeetä taksaa
kulttuurityöläinen se aina jaksaa
No kerro päivän hinta! No kerro päivän hinta!

Saa esiintyä, ohjata ja opettaa
sen täytyy kyllä olla tosi ihanaa
mainoksiinkin mua joskus kysytään
hintoja vaan pakon eessä poljetaan
hintoja vaan pakon eessä poljetaan
Suljen ovet ja lähden kotiin
jossain Prahassa keisarien haudoissa
on pimeää ja paljon kylmempää
kuin mitä on olla freelancer
en valita, en ole marttyyri
puhun nyt vaan
äänellä monen kollegan
kiitollinen olen arvostuksesta
moraalia järjestyy leipäpaloilla
moraalia järjestyy leipäpaloilla

Se joka huutaa
saa äänensä kuuluviin
mut liikaa meluu
saa meidät uuvuksiin
kulttuurinnälkään ei voi kuolla
jos keikat jää väliin, nii ei huolta
Raha, raha, raha, se täällä määrää
mut taiteilija kyllä ilman sitä pärjää
apurahan kerjuu, sillä ei osteta
vanhaakaan mersuu, ei isille kosteta
Kulttuuritoimi tuo puhdetta uutta
työstä saa kahvit ja suhdetta kuutta
palkka kai tulee, jos muistat maksaa
kulttuurityöläinen aina vaan jaksaa
itseään työstää kuin ikuista raksaa
Päivän hinta on mainoksen pinta
ylpeydestä taas paisuu rinta
kun Kelasta haet sitä kannattavinta
Kelasta haet sitä kannattavinta

Kertosäkeistö:
Joku kyllä maksaa pimeetä taksaa
kulttuurityöläinen se aina jaksaa
Joku kyllä maksaa pimeetä taksaa
kulttuurityöläinen se aina jaksaa
No kerro päivän hinta!
No kerro päivän hinta!